Tuurilan päiväkirja

Tässä siis Tuurilan päiväkirja, jonne kirjoitan vain minä, Miltsu ja ehkä tulevaisuudessa tallityöntekijät jos sellaiset hankimme tallille. Hoitajat kirjoittavat tarinansa hoidokkejen päiväkirjaan.

Illalla tallille saapuivat kaksi uutta tallille ostettua hevosta, Monkey Business ja Room Service. Tallitytöt olivat tottakai tohkeissaan uusista hevosista ja siksi hevosia odottivatkin superpuhtaat karsinat. Kun lopulta pihalle kaarsi musta traileri, oli paikalla joukko tallityttöjä. Vetoautosta, mustasta maasturista astui ulos hoikka ruskeahiuksinen nainen jonka kanssa avasimme trailerin "sillan". Osa tallitytöistä vaikutti olevan tyrmistyneitä, he kai olivat odottaneet kahta pientä ponia tai ison heinämahan omaavia hevosia. Osa tytöistä taas näytti jumaloivan kahta englannin täysiveriruunaa. Itse menin ottamaan Monkey Bussinessin, joka oli vaikuttanut haastavammalle hevoselle kun olin käynyt katsomassa hevosta, Room Service oli käyttäytynyt hoitaessa varsin mallikkaana joten tallin pitkäaikainen tallityttö, Sanni sai ottaa ruunan ulos.

Kun hevoset olivat ulkona trailerista, Monkey Business eli Monni, steppaili hieman hermostuneena ympärille katsellen. Room Service, eli Romppu, sen sijaan seisoi varsin rauhallisena paikoillaan. Annoin Monnin toiselle tallitytölle joka sai taluttaa ruunan karsinaansa. Hevoset tuonut nainen lähti, olimme tehneet kauppakirjat hieman aikaisemmin ennen hevosten saapumista. Kävelin innokkaiden tallityttöjen piirittämänä talliin katsomaan uusia hevosia ja esittelemään ne hieman tarkemmin. Kun kerroin ettei kumpikaan olisi vielä tuntikäytössä, suurinosa tytöistä näytti pienesti pettyneelle.

Monni rauhoittui karsinassaan nopeasti, mutta vaikutti kovin energiselle. Päätimme viedä Rompun tutustumaan sen mahdolliseen tarhakaveriin, Emmaan. Osa tallitytöistä sai jäädä katsomaan miten ne tulisivat toimeen ja ottaa Rompun takaisin sisälle jos hevosille tulisi kinaa. Monni sen sijaan vietiin maneesiin juoksutettavaksi. Juoksuttaessa se purkikin energiaansa kunnolla; se pukitteli täyttä laukkaa ympyrällä. Ravia se ei suostunut vielä kovin paljon ottamaan, ruunassa oli siis vielä kovasti koulutettavaa.

Juoksutuksen jälkeen myös Monni pääsi Rompun, sekä Emman kanssa tarhaan. Romppu ja Emma olivat näyttäneet viihtyvän erinomaisesti yhdessä, ja pian Monnikin oli rapsuttelemassa vähän kumpaakin.

Harvalammen pikkujoulut - maastovaellus Vallulla

Olimme lähteneet Harvalampeen aamulla talliltani Ratsastuskoulu Tuurilasta. Traileriin oli lastattu kaksi tallin opetusratsua, tilastotamma Tianca joka oli kilpaillut aikaisemmin päivän aikana hankilaukoissa, sekä puoliveriruuna Firefighter, eli Vallu jolla aikeeni oli osallistua pikkujoulumaastoon.

Kun tuli aika lähteä maastoon, kävimme hakemassa jokainen oman ratsumme ja nousimme selkään jonka jälkeen asetuimme jonoon. Olin ratsuni kanssa heti kolmantena. Muutamat ratsastajat näyttivät olevan ilman satulaa, itse olin päättänyt lähteä ihan satulan kanssa, sillä ruunani askeleet eivät olleet tasaisimmasta päästä. Normaalien ratsastusvarusteiden lisäksi pikimustalla Vallulla oli joulun kunniaksi punainen ratsastusloimi ja pintelit. Itse olin vain pukeutunut lämpimästi ja vetänyt kypärän päälle tonttulakin.

Lähdimme matkaan käynnissä pitkillä ohjilla. Alkumatkan jono kulki hiljaa, kuului vain rauhallista kavioiden kopivaa ja hieman hevosten hörähtelyä. Vallu oli erittäin luotettava ja kokenut maastoilija, jonka takia se ei ollut lainkaan jännittynyt vaan käveli varsin rauhallisesti sopivan matkan etäisyydessä toisesta hevosesta ja katseli hieman ympärilleen. Aloimme hiljalleen koota ohjia.

Käveltyämme jonkin aikaa nostimme ravin. Vallu ravasi rauhassa eteenpäin, sillä ei ollut kiirettä lainkaan. Ravasimme pienen pätkän ja siirryimme uudelleen käyntiin. Kävelimme ja ravailimme aina vuorotellen. Tunnelma alkoi rentoutua entistä enemmän ja jonossa alkoi kuulua vähän puheensorinaakin. Lopulta olimme pitkällä suoralla jolloin jonon vetäjä ilmoitti olevan laukan aika ja että olemme jo aika lähellä taukopaikkaa. Nostimme laukat. Vallulla oli pienesti energiaa jonka se kulutti spurttailemalla vähäsen silloin tällöin. Osa hevosista alkoi kilpailla toistensa kanssa, mutta kaikkien ratsut pysyivät onneksi hallinnassa. Laukkapätkän jälkeen siirryimme raviin ja päätimme laulaa koko jono muutaman joululaulun ennenkuin olisimme taukopaikassa.

Perille päästyämme söimme taukopaikassa pipareita ja joimme glögiä. Vallulle oli toimitettu taukopaikalle hieman heinää ja tottakai juotavaa. Taukopaikassa juttelin vähän kaikesta muiden maastoon osallistuneiden kanssa. Tauon loputtua nousimme jälleen ratsujemme selkään ja lähdimme samaa reittiä takaisin päin.

Loppumatkan aikana laukkasimme muutamia pätkiä. Vallu itse tuntui nauttivan kovasti. Paluumatka tuntui menevän kovin nopeasti ja pian edessä häämöttivät jälleen Harvalammen tilat. Maaston lopuksi kiitimme hevosiamme, laskeuduimme selästä ja toivotimme toisille maastoilijoille hyvät joulut ja muut. Palasimme Vallun kanssa trailerille jossa se sai muutaman porkkanan jonka jälkeen se lastattiin traileriin ja lähdettiin kotimatkalle.

Maastoreissu oli oikein mukava ja maastoreitit oikein mukavia. Kiitoksia mukavasta retkestä, tulemme mielellämme uudelleen!

Estekilpailut Hengenvaarassa 1.8

Varhain aamulla Tuurilassa oli poikkeuksellisen kova hälinä. Toisinkuin muut hevoset, jotka yhä saivat olla laitumilla, oli Venus haettu jo varhain sisälle talliin. Tallissa poikkeuksellisen aikaisin ja yksin pois laitumelta haennasta hieman hämmentyneen oloinen Venus seisoi karsinassa muutaman innokkaan tallitytön harjatessa sitä. Syy aikaiseen herätykseen oli kilpailut. Ann oli nimittäin lupautunut lähtemään Hengenvaarassa järjestettäviin estekilpailuihin, 100cm luokkaan Venuksen kanssa. Muita Tuurilan tallillaisia ei ollut lähdössä kilpailemaan, Lotta oli kuitenkin lupautunut kisahoitajaksi. Sillä aikaa kun Venusta valmisteltiin traileriin lastattavaksi, pakkasi Lotta Venuksen varusteita autoon. Ann keskittyi varmistamaan että osaisi reitin kilpailupaikalle sekä pakkaamaan omia varusteitaan. Lopulta Venus oli valmis lastattavaksi. Toisinkuin muut hevoset, tamma ei välittänyt trailerista lainkaan. Se ei kierrellyt, iskenyt jarruja tai tuijottanut traileria vaan käveli rennosti Lotan perässä traileriin. Tamman ollessa sisällä, kiinnitettiin traileripuomit, varmistettiin että hevosella oli tarpeeksi heinää matkan ajaksi ja suljettiin lastaus silta. Ann sekä Lotta nousivat autoon ja lähtivät.

----

Päivällä tallin pihalle kaartoi jälleen traileri. Venus, Ann sekä Lotta olivat palanneet kilpailuista. Kun lastaussilta sekä takapuomit oli laskettu ja tamma irrotettu, peruutettiin Venus rauhallisesti ulos kopista. Ulos päästyään hikinen ja valpas tamma hirnui ja hörähteli merkiksi kotiinpaluustaan. Ennen laitumelle takaisin vientiä Lotta antoi tammalle vielä muutaman porkkanan palkkioksi ja huuhteli tamman viileällä vedellä. Tämän jälkeen Venus vietiin lopultakin takaisin sen laidunkavereiden luokse. Heti tamman päästyä irti, se laukkasi kauemmas laitumelle ja alkoi piehtaroida. Ann:in mukaan Venus oli ollut loistava ratsastaa. Se ei ollut säikkynyt vaan oli ollut koko radan kuuliainen ja sopivan valpas. Todisteeksi Venuksen hienosta radasta, tuli tamman mukana sininen ruusukekin = 2. sija!



Kilpailut olivat tarinamuotoiset itse tarina on alla spoilerissa.

Juonipaljastus: