Tuntui hyvältä päästä takaisin Tuurilaan. Tallillahan olen jo yhdellä ratsastustunnilla käynyt sekä sen jälkeen pariin otteeseen hevosia valokuvaamassa. Tähän mennessä olen jo lupautunut kolmelle seuraavalle ratsastustunnille ja viikonloppuleirille - Tuurilaan taidan olla tullut jäädäkseni.
Tallille saapuessani Venus käyskenteli tarhassa jykevämmän kirjavan tamman kanssa. Hymähdin huvittuneena Venuksen jäätyneille turpakarvoille ja marssin hakemaan sitä sisälle harjattavaksi. Rapsutin tarhaan mennessäni hieman hajamielisen oloisena tinkertamma Sandraa ja lähdin metsästämään Venusta. Tamma antoi tänään helposti kiinni ja oli samantien kiinnostunut tekemisistäni. Kun talutin tammaa talliin, jouduin hätistelemään sitä kauemmaksi useampaan otteeseen. Jouduin etsiskelemään hetken Venuksen karsinaa, mutta onneksi tallilla pidempään pyörinyt Sissi neuvoi minulle Venuksen karsinan sijainnin. "Kiitos", hymähdin Sissille ja talutin Venuksen kansinaansa. Kävin hakemassa tamman harjasetin.
Päästyäni takaisin karsinaan rapsuttelin tammaa korvan takaa ja harjan vierestä. Aloin harjaamaan tammaa pitkin, rauhallisin vedoin höpöttäen lähes koko elämänkertani muistellen samalla mitä Aneten tallin maastakäsittelykurssilla kerrottiin. Hätistelin Venusta kauemmas, sillä tamma tunki aivan iholle kiinni. Päätin tehdä muutaman maastakäsittelykurssilla opitun väistöharjoituksen. Suljin Venuksen karsinanoven ja irroitin tamman riimunnarusta, keräsin narun löyhästi käteeni ja asetuin seisomaan Venuksen vierelle. Maiskautin ja hätistin tammaa käsilläni kauemmas, jolloin riimunnaru pääsi hieman hipaisemaan tamman kylkeä. Venus siirtyi välittömästi kauemmas, joten astelin sen eteen ja taputin tamman kaulaa. Vaihdoin puolta ja toistin harjoituksen vaihtaen joka kerta puolta. Kolmen molemminpuolisen toiston jälkeen kokeilin harjoitusta myös etu- ja takapuolelta. Ensimmäisellä yrityksellä Venus ei takaa väistänyt, mutta kun riimunnaru pääsi hipaisemaan sen hipiää otti tamma muutaman askeleen eteenpäin. Toistin jälleen harjoituksen vaihtaen välillä etupuolelta takapuolelle ja päinvastoin. Napsautin riimunnarun uudestaan kiinni tamman riimuun ja vedin toppahanskat käteeni. Avasin oven ja lähdin taluttamaan Venusta kohti kenttää.
Taluttelin Venusta hetken kentällä ja höpöttelin taas niitä näitä. Maiskautin tammalle ja lähdin pinkomaan sen vierellä, kun neito ponkaisi itsensä raviin. Hihitin itsekseni, sillä Venuksen ilme näytti aivan siltä, kuin se olisi halunnut kysyä: "Mikä ihme sä olet, kun tulet tänne ensin pitämään hyvänä ja sitten laitat väistämään ja juoksemaan?" Hidastin vauhdin käyntiin, sillä aloin jo paksussa toppavarustuksessa puuskuttaa. Kävelimme vielä hetken. Jouduin jälleen hätistelemään tammaa kauemmas, mutta lopun aikaa Venus kulkikin sitten ihan nätisti hieman kauempana.
Kävin hakemassa tallista Venuksen loimen ja vein tamman takaisin tarhaan Sandran seuraksi. Palattuani takaisin talliin oli lantakärry jo odottamassa Venuksen karsinan edessä. Tartuin talikkoon ja kaivoin esiin Venuksen peittämän lantaläjän. Ehdin siivota odotellessani kaksi seuraavaa karsinaa, ennen kuin Miltsu tuli tervehtimään. "Onko vielä jotain, mitä mä voisin tehdä ennen kuin veljeni tulee hakemaan?" kysäisin ohimennen Miltsulta samalla kun irroittelin karvoja Venuksen harjoista. Miltsun kehoituksesta kuurasin myös Venuksen ruoka- ja juomakupin ennen lähtöä. Kun veljeni sitten hurautti tallin pihaan valkoisella Kadetillaan, olin jo Venuksen tarhalla hyvästelemässä. "Heippa sitten neiti, toivottavasti nähdään pian!"
Oikein hyvä hoitamisen aloitustarina. Oli oikein hyvä idea tehdä noita väistöharjoituksia, eivät tee tammalle yhtään pahaa. Hyvää vaihtelua normaaliin talutteluun maneesissa ja ratsastukseen oli juuri tuo kun Venus pääsi lumeenkin kahlailemaan. Olit ahkera kun putsailit ylimääräisiäkin karsinoita. Kirjoitusvirheitä en löytänyt, saat 25p.
Pääsivu 
